SE suuri unelma on nyt toteuttu, olen Ironman ja mitali on kaulassa. On vaikea sanoin kuvailla koko matkaa miten tähän on päästy. Kaikki alkoi kesäkuun alussa n. 6kk sitten triathlon perusmatkalla, joka oli 1,5km uintia, 40km pyörää ja 10km juoksua. Päivää aikaisemmin olin saanut ensimmäisen kilpapyörän alle ja lähdin kisaamaan itseni kanssa. Tiesin heti että tämä on mun destiny, se voima ja eteenpäin meneminen, rakastin sitä tunnetta omalle elämälleni. Se vei mukanaan, olin valmis suurelle elämän matkalle ja toteuttamaan unelmani.

FullSizeRender-11

Tämä Ironman on monelle life long dream johon valmistaudutaan vuosia, nyt tiedän miksi se sitä. Tästä puhutaan paljon maailma ja on todella suuri juttu. Mieletön seikkailu itsensä kanssa, jota tahdon ja elämänvoimalla rakastetaan ja voitetaan. Tämä on ollut pitkä tie, joka on vaatinut suunnattoman määrän omistautumista ja sitoutumista, sekä itseensä uskomista äärimmäisissä elämänolosuhteissä. Palkintona on itsensä voittaminen, matka sisimpään omien vahvuuksien löytämiselle, se on suurin asia minulle.

FullSizeRender-10

En koskaan ajatellut Ironman -kisaa matkaa pitkänä, ajattelin sitä elämän matkaksi. Suuri voima ja mikään ei ole mahdonta. Cozumel oli minun ensimmäinen, eikä ollut tietoa mitä suuri juhlapäivä toisi tullessaan ja mitä tulevan pitää, piti vain päästä matkaan. Ajattelin että jaksanko uida 3.8km, pyöräillä 180km ja juosta 42.2km maratoonin, vaikka tiesin että olen kunnossa. En ollut siinä kunnossa kun olisin halunnut sillä syksy ja vuosi on ollut raskas niin monella tavalla ja monta taistelua on voitettu että unelmani toteutui.

FullSizeRender-13

Olin tämän puolen vuoden aikana tehnyt 2 puolitriatlonia, 2 perusmatkan triathlonia ja yhden sprintin. Jokainen oli matka mennä elämässä eteenpäin. Kisoissa tunsin olevani vapaa, elin hetkessä ja voitin itseni. Sitten syyskuussa oli Ironman Lake Tahoe, se peruutettiin ja olin henkisesti todella rikki. Olin odottanut tätä pitkään että saisin viedä kaiken itsestäni äärirajoille, halusin tappaa kaiken surun sisälläni.

FullSizeRender-14

Lake Tahoen Ironman peruutus söi paljon treenipäiviäni ja viimeisen 3kk aikana ennen Cozumelin kisaa minulla oli takana vain 8 pyörälenkkiä.Niistäkin vain puolet voin kutsua treeniksi, elämän haasteet tekivät monta asiaa mahdottomaksi. Kaikella on tarkoitus elämässä ja en antanut tämän vaikuttaa päämääri, oli vain jatkettava matkaa. Mitä nopeammin ymmärrän vaikeudet ja haasteet, sitä nopeammin pääsen seuraavalla tasolle elämässäni. Kaikessa on viesti ja sanoma, ne täytyy osata lukea. Näin nopeasti tarkoituksen ja palasin Suomeen. Palaset loksahtivat paikoilleen ja olin pian matkalla Ironman Cozumeliin. Halusin niin paljon uida, polkea ja juosta kohti elämänitarkoitustani.

IMG_1172

Cozumelissa olosuhteet olivat haastavat, vaikka ainahan ne ovat ja se on tarkoituskin. Kuuma lämpötila +30 toi oman haasteen kisapäivälle ja voimakas tuuli saaren toisella puolelle puhalsi atlantin voimalla. Tämä oli kuulemma ensimmäinen kerta kun näin kovaa oli tuulenut kisan aikana. Nyt kaikki otettiin vastaan ja kaikki oli tehty mitä pystyin tekemään, tulisin varmasti antamaan kaikkeni ja parhaani. Odotin vain että pääsen taistelemaan itseni kanssa äärirajoille. Fyysisesti kunto oli ihan ok, mutta henkisesti kunto oli huippua.

IMG_7030

Torstaina alkoi ilmoittautumiset ja paikalle oli tullut lähes 3000 itsensä voittajaa. Se näkyi kyllä kaikessa ja ihmiset olivat yhtä Ironman huumaa. Kävellä ei saanut rauhassa ettei joku olisi huutamassa Ironmania ja tarjonnut ilmaiseksi jotain. Tunnelma alkoi nousta kun astelin ilmoittautumiseen ja sain oman repun ja numeron. Kisailjoiden energiat olivat huikean korkealle, sen pystyi aistimaan kaikessa. Oli mahtava tutustua muihin kisailjoihin ja vaihtuu ajatuksia tulevasta, kokeneet ja ensikertalaiset yhdessä. Sitten kisainfoon kuuntelemaan tärkeitä ohjeita kisapäivälle.

IMG_1080

IMG_7031

Lauantaina oli vuorossa varusteiden vieminen vaihtopaikoille. Juoksuvaruseet pussiin ja pyöräilyvaruseet toiseen pussiin. Numerointi tehtiin samaan aikaa vaihtoalueella, jotta kaikki olisi valmista kisa-aamuulla. Fiilikset olivat jo korkealla ja jännitys oli käsinkosketeltavaa jokaisen kasvoilla, suuri urakka oli enään päivän päässä. Kaikesta oli kiitollinen että olin päässyt näin pitkälle. Kesällä aloitettu urakka oli saamassa ansaitsemansa kruunun ja suuren palkinnon, olin valmis kohtaamaan haasteeni.

DCIM100GOPRO

Startti oli 07.04 aamulla, edellinen yö meni vähillä unilla. Ajatukset olivat kisassa ja startissa. Kävin läpi mielikuvissa tulevaa päivää ja tarkastelin varusteita että kaikki on aamulla valmista. Unella ei ole oikeastaan mitään merkitystä päivään suoritukseen, sillä se sähkö, energia ja lataus on niin jotain suurta. Se tunne oli että päästäkää tämä soturi jo vapaaksi ja irti. Sitten hypättiin 05.15 taxiin hotellilta muutaman muun kisailijan joihin olin tutustunut ja special bags pussit kädessä. Olin pakannut matkaan pähkinävoileipiä, joita olin ajatellut lounastaa pyöräilyn aikana sillä kisassa meillä on varattu kilpailijoiden omille pusseille paikat niin pyöräilyn kuin juoksun aikana, koska jotain on pakko syödä päivän aikana vaikka tankkauspisteitä onkin reitin varrella paljon. Omat on ne mihin on vatsa tottunut niin juomissa, energiageeleissä kuin patukoissakin.

FullSizeRender-3

IMG_7032

Taxi pysähtyi T1 alueelle (eli tämä on alue jonne tullaan uinnista ja vaihdetaan pyörään), vein pussit busseihin ja ne vietiin omille paikoille pyörä ja juoksureitille. Viimeiset tarkistukset pyörälle ja juomapullot telineeseen, nyt kaikki oli valmista. Katse pyörään ja sitten mentiin busseihin, jotka ottivat kilpailijoita tien varressa. Aurinko oli juuri noussut ja päivä näytti upealta. Unelma tuntui jo mielissäni, näin jo itseni ylittämässä maaliviivaa. Tämä antoi voimaa ja uskoa starttiin. On erittäin tärkeää on unelmoida lopputulosta sillä se antaa ajatukselle ja mielelle uskomattomia voimavaroja, sitä olin harjoitellut paljon. Yksi asia tuntui kurjalta, en voinut jakaa unelmaani kenenkään läheisen tai ystävän kanssa. Kaikilla oli isot joukot ystäviä, huoltojoukkoja ja kannustusjoukkoja mukana, mutta minä olin yksin matkassa toteuttamassa määrätietoisesti päämäärääni ja unelmaani. En antanut sen häiritä, olen tottunut eteenpäin menemiseen omassa maailmassani. Tiedän kuinka vahva sydän minulla on, eikä se luovuta koskaan. Sisälläni on suuret voimavarat kisan suorittamiseen, minä olin valmis.

FullSizeRender-1

Saavuin starttipaikalle yhdessä 3000 itsensä voittaja soturin kanssa. Mukana oli eri-ikäisiä naisia ja miehiä joiden kanssa olinkin kerennyt tutustua. Pian seistiinkin lakit päässä jonossa, tsempattiin toisia ja nostettiin kädet ilmaan ja huudettiin. Mieletön henki ja fiilis, tämä on suuri asia jokaiselle ja tunsin olevani etuoikeutettu seisomaan tässä porukassa. Hiljennyin hetkeksi ennen käskyä veteen, suljin silmäni ja lähetin kaipaukseni suuren tyttärelleni. Hän on voima ja valo elämässäni. Sitten käsky veteen huikean musiikin saattelemana, sitä energiaa nostatettiin ihan täydellä teholla. Meidän ikäryhmässä oli reilut 300 kisailijaa joka oli ehdottomasti suurin ryhmä kaikista ikäluokista. Äänimerkki ja kädet liikkeelle, se oli menoa nyt. Uinnissa alku oli kaaosta ja sitä se on aina, mutta noin 500m uinnin jälkeen se oma paikka löytyi ja pääsin tekemään omaa uintia ilman että kokoajan oli toisen jalka suussa tai kädet kantapäissä. Parasta on kuitenkin se että kaikki menevät eteenpäin suurella sydämellä, sillä Ironsoturin asenteella ja voimalla.

DSC00216

Tämä oli ensimmäinen kerta kun uin meressä ja vielä ilman märkäpukua. Olin kaksi harjoitusta kerennyt vetämään viikolla mutta se oli enemmän tuntuman hakemista. Nyt mentiin täysillä tai alkuun vedin siltä että tuntui vain hyvälle. Matka on pitkä joten siinä ei kannattanut itseään hapottaa liikaa tai loppumatkasta tulisi jotain muuta kuin uimista. Halusin kokoajan että uiminen tuntui hyvälle ja voin nauttia matkasta ja olisi fiilistä mennä eteenpäin unohtamatta unelmointia matkalla. Uinnissa oli parasta se että meri oli yhtä kirkasta kuin uimahallissa, ihan käsittämätöntä oli uida ja ne maisemat veden alla kokemuksena oli jotain ainutlaatuista. Värikkäät kalat ja riutat olivat upea näky. Loppuun asti menin hyvällä sykkeellä, ei tullut missään vaiheessa oloa että alkaisi paukut loppua ja siinä se 1h 19 minuuttia meni erittäin hyvin ja saavuin vaihtoalueelle. Siellä ol hälinää kuin alennusmyynnissä, mutt nopeasti uimakisa-asu päältä pois jonka alla oli valmiina virallinen kisa-asu. Kypärä päähän, kengät jalkaan ja polkemaan. Nyt oli se hetki kisasta kun virtaa on kuin pienessä kylässä ja meno haluja on paljon. Sitä intoa, halua ja elämäniloa hehkui silmissä.Toivoin vain että kaikki menisi hyvin.

IMG_6807

IMG_6810

Pyöräosuus on haastava kun alkuun on energiaa paljon mutta päivä on pitkä. Täytyy muistaa että 180km kovassa vauhdissa on raskasta ja pitkä matka, ne jalat ilmoittaa sitten 160km kohdalla jos on menty liian kovaa ja viimeistään maratoonilla huomaat. Pyörässä olen aina ollut hyvä, se tuntui hyvälle jälleen ja on ehdottomasti se oma juttu näistä 3 lajista. Alku menikin hyvin, sitten satulan ruuvi löystyi tärinästä ja alkoi vajota alaspäin, oli pakko pysähtyä ja ruveta korjaamaan. Tietenkin kiireessä vedin satulaa niin että kaikki lensi ulos tielle ruuveja ja muita palikoita myöten. Siinä taiteilin hetken aikaa että sain kaikki takaisin paikoilleen ja pääsin pyörän selkään. Jatkoin matkaa entistä innokkaampana ja saavuin saaren toiselle puolelle josta etukäteen jo varoiteltiin että se olisi tuulisin kohta kierroksesta, en vain tajunnut että se oli näin kova vastatuuli. Pyörän vauhti kuoli siinä suoralla ja vauhti tippui kuin seinään, siltä se ainakin tuntui. En tosin tiennyt vauhdista ja ajasta mitään kun ei olllut urheilukelloa, joka olisi tässä lajissa olisi ehdottomasti tärkeä asia olla mukana.

FullSizeRender-2

FullSizeRender-4

Maisemat olivat huikeat. Poljettiin rannan vieressä ja suuret aallot iskivät rannalle. Ensimmäinen kierros meni hyvin, ei suurempia haasteita. Koko saari oli hienosti mukana Ironman –kisassa ja varsinkin keskusta-alue tuntui aina räjähtävän ilmaan kun sinne saavuin. Siellä oli niin paljon tukijoukkoja, turisteja ja paikallisia kannustamassa. Oli upeaa polkea pitkää tietä pitkin kun molemmat puolet tiestä olivat täynnä kannustavia ihmisiä ja musiikki pauhasi taustalla monessakin kohtaan reitillä. Lähdin toiselle kierrokselle painelemaan suurella innolla, ei tuntunut vielä missään polkeminen. Olisi varmasti voinut polkea kovempaakin, mutta painoin vain hyvällä fiiliksellä. Energiageeliä tauluun ja patukkaa siinä välissä, nyt poljettiin kohti unelmaa. Halusin antaa kuitenkin kaikkeni kisalle ja pistää sen peliin, tätä odotan aina itseltäni. Kunto oli sitä mitä pystyin tekemään ja antamaan, tässä onnistuin mielestäni hyvin. Toisilla oli vaikeampaa ja matkalla näin useitakin keskeyttäneitä jotka makasivat tien poskessa auttajat niiden ympärillä. Kolmas kierros oli henkisesti helpoin. Tulee tunne että tämä on viimeinen osuus ja pääset pian vaihtoalueelle. Koetin nauttia vielä kaikesta ja ajatella maalia, sitä viiva josta puhutaan. Näin itseni jo sen ylittäneenä, se antaa voimaa aina. Vilkaisu rannekkeeseen “Emma” antoi voimaa polkee eteenpäin, hän on minun suuri elämänvoimani.

DSC00518

Pääsin vaihtoalueelle ja vapaaehtoiset nappasivat pyörän matkaan ja juoksin hakemaan vaihtokassia ja siitä telttaan. Nopeasti tossut vaihtoon ja evästä suuhun teltassa. Kiirettä oli jälleen ja kuhinaa vaihdossa. Paljon oli tarjottavaa ja naposteltavaa, vähän otin banaania ja pähkinöitä suuhun enne kuin lähtisin viimeiselle matkalla, maratoonille. Tämä oli elämäni toinen maratooni matka jonka juoksisin elämässäni, tosin aika hyvällä alkulämmittelyllä. Rohkeasti matkaan ja kohti unelmaa, edelleen pidin mielessä mielessä maaliviivan, you are the Ironman fiiliksen! Hukkasin omat energiageelit teltassa johonkin ja jouduin matkaan ilman geelejä, painajainen oli valmis. Jouduin nappaamaan alkuun geeliä jota tarjottiin järjestäjien puolesta tankkauspisteillä. Oli pakko ottaa jotain ja toivoa ettei vatsa menisi sekaisin. Muutama kilometri kerkesin painella kun jotain alkoi mahassa tuntua, ilmaa puski sisään ja pientä vatsakipua. Koetin ajatella että jos tämä jatkuu niin selviän kyllä maaliin, mutta jos menee kokonaan sekaisin niin on helvetti irti. En uskaltanut koskea enään mihinkään geeliin mitä tarjottiin, pelkäsin että kaikki menee sekaisin vatsassa. Vauhti tippui ja en saanut oikein mitään tankattua sisään. Vettä yritin juoda paljon ja syödä edes jotain mutta mikään ei tuntunut auttavan tai maistuvan. Vaikeudet alkoivat, tämä oli todella vaikeaa henkisesti. Luovuttaminen ei käynyt missään vaiheessa mielessä, eteenpäin vaikka kontaten ajattelin. Oma juoksu ei varmasti näyttänyt juoksulta, se oli vain eteenpäin menemistä.

DSC00379

Toisella kierroksella aloin hieman jo huolestua olotilastani kun tie alkoi keinua päässä, olo oli kuin laivassa olisin ollut. En tiennyt mitä siinä olisi pitänyt tehdä muuta kuin jatkaa vain matkaa, edelleenkään ei tullut mieleenkään että keskeyttäisin, ehkä pelkäsin että pyörtyisin tai jotain sillä juoksin kovassa kuumuudessa. Usko ja tahto ei vain antanut periksi tässäkään kohtaan. Viimeiselle kierrokselle lähtiessäni olo alkoi paranemaan ja sain jo syötyä jotain tankkauspisteillä. Päätin että koitan vielä nostaa menoa ja juoksuani. Yritin tsempata kovasti muita kilpailijoita jotta kannustaisin samalla itseäni eteenpäin. Reitillä oli kyllä ihan huikea meininki josta sain paljon voimaa eteenpäin menemiselleni.

Viimeinen kierros on henkisesti helpompi koska tiedät että sitten tämä piina, tuska ja kipu joka oli jo todella kovaa niin loppuisi. Koetin vain mielikuvissani painaa mieleeni ajatuksen miltä tuntuu juosta maalisuoralle niiden satojen ihmisten saattelemana ja kuulla kuulutus omalla nimellä josta niin suuresti puhutaan tämän kilpailun yhteydessä. Ne viimeiset 4km matkasta annoin vain palaa sen mitä sain koneesta ja jaloista irti. Koko kroppaan sattui niin paljon mutta naamallani oli elämää suurempi hymy päällä, en välittänyt mistään kivusta tai olotilasta. Minulla oli vain se tunne, että olen saavuttamassa jotain suurta omalle elämälle ja itselleni. Tämä ainutlaatuinen kokemus oli nyt käsissäni ja halusin nauttia siitä täydellä sydämellä. Heitin läpsyjä katsojien kanssa, nostin kättä pystyyn ja tuuletin maalisuoralla kuin olisin kisan voittaja, sitä minä nyt olinkin. Olin oman kisani voittaja, suuri selviytyjä ja soturi.

IMG_6798

IMG_1308

Kävelin korokkeelle, tuuletin kahdella kädellä ja olin haljeta ilosta ja onnistumisen voimasta. Käännyn ympäri ja osoitan käsilläni takana lukevaa ja kiiltävää Ironmikael tekstiä. Samanaikaisesti kuulen kuulutuksen, Mikael Jämsänen from Finland You Are An Ironman on hetki jota ei koskaan unohda, mikä voima on kuulla se!! Minä tein ja toteutin suuren unelmani ja juhlapäivä oli saanut ansaitsemansa päätöksen. Olin itseni voittaja ja oman elämäni sankari.

IMG_6803

IMG_6678

Se mitä elämässäni on tapahtunut ja kuinka vaikeuksien kautta olen mennyt eteenpäin niin olen erittäin tyytyväinen aikaani, 12h 30minuuttia. Ironmanin maalin pääsy on ihmisille suuri unelma ja kunnia. Matkaa pidetään yhtenä maailman kovimmista, joka ottaa sinusta helvetin irti ja pakottaa menemään over the limits. Kisan aikana katselin suuresti muita kilpailijoita kunnioittaen, jotka taistelivat oman elämänsä tittelistä. Ihmisiä yksinkertaisesti kaatui kesken juoksun, niitä maksasi siellä täällä kaikkensa antaneena ja pyöräosuudella useampi joutui jättämään kisan kesken ja lyyhistyivät.

FullSizeRender-9

Tämä on uskomaton matka ja haaste jokaiselle joka pääsee maaliin. Huomasin jo kisaviikolla miten koko Cozumelin saari ja ihmiset ottavat kilpailijat vastaan. Sitä tunsi itsensä suuremmaksi urheilijaksi, tuntui kuin jokainen olisi tuntenut minut saarella. Sitä huutelua ja kättelyn määrä oli aivan mieletöntä tuntea ihmisiltä koko viikon ja kisan jälkeen. Ironman ja triathlon urheilijat ovat keskenään suurta perhettä, he jakavat kokemuksia ja ajatuksia toisille urheilijoille ja auttavat, vaikka eivät koskaan olisi aikaisemmin tunteneetkaan. Yksin ollessani matkaalla, turistien ja kisalijoiden tuki oli äärettömän tärkeää, he tulevat juttelemaan ja pysäyttivät kadulla. Toivottivat onnea matkaan ja olivat super kannustavia, tätä fiilistä ja tsemppausta haluan vaalia kaikille.

FullSizeRender-6

Ironman päivä minulle oli menestys, nautin jokaisesta hetkestä täysillä ja sen tuomasta voimasta. Halusin elää siinä hetkessä ja olla vapaa tuntemaan suuri voima sisälläni. Halusin löytää kisan aikana omia voimavaroja elämälleni ja eteenpäin menemiselle. Sain sitä enemmän kuin osasin ajatella, sain vastauksia elämään ja ja nyt olen vahvempi. Ei ole mahdottomia asioita, sillä kaikki on mahdollista ja on tehty toteutettaviksi. Uskon että kaikella on tarkoitus elämässä, Ironman muutti elämäni.

Olen ylpeä siitä että kuulun tähän valittuun joukkoon jotka ovat suorittaneet Ironmanin ja päässeet maaliin. Haluan kannustaa ihmisiä elämässä rikkomaan omia rajoja, ottamaan haasteita vastaan ja tekemään elämästä itsensä näköistä. Suuri rikkaus on kokea ja elää elämää intohimolla, rakkaudella ja unelmoida suurista asioista, mikä parasta päästä toteuttamaan niitä. Tämä vuosi sai ansaitsemansa päätöksen, olen kiitollinen niin monille jotka tekivät tämän kaiken mahdolliseksi. Kiitollinen yhteistyökumppaneille, tukijoille, perheelleni, sekä kaikille auttajille jotka ovat olleet mukana projektissa. Ilman heitä en olisi päässyt edes matkaan, enkä voisi kertoa tai jakaa intohimoista tarinaani eteenpäin. Toivon sen inspiroivan teitä kaikkia.

FullSizeRender-8

Olen valmis suurempaan haasteeseen ensi vuonna, kun jotain aloitetaan täytyy olla valmis menemään loppuun asti. Tästä lisää tammikuussa, mutta suuri projekti ja unelma tulee. Otin matkastani paljon kuvamateriaalia ja videomateriaalia talteen, josta koostetaan Life Without Limits video. Haluan jakaa teille kaiken kokemani, elämäni ja miksi teen sitä mitä rakastan. Uskon vahvasti että tulevaisuudessa ironmantriathlon auttaa minua tekemään paljon hyvää, sillä urheilu ja intohimoni on suuri voimavara tärkeiden asioiden edistämiseen ja auttamiseen.

Vuosia jatkunut vapaaehtoistyöni lasten ja nuorten auttamiseksi tuotti viimein tulosta 15.12.2014. Hetki oli äärimmäisen voimakas ja ikimuistoinen. Istuin yksin eduskunnan parvekkeella, ranteessani oleva kello näytti aikaa 22.00. Seuraavassa hetkessä eduskunta hyväksyi uuden isyyslain ja unelmani toteutui. Historiallinen hetki ja merkittävä lapsen oikeuksia tukeva lakiuudistus, mietin kyyneleiden noustessa silmiini. Yli 14 0000 tunnin vapaaehtoisurakka oli huipentunut: uusi laki tulisi edistämään tasa-arvoa, jaettua vanhemmuutta, lapsen oikeuksia, asemaa ja näkökulmaa. Ulos kävellessäni ajattelin miten uudistus tulisi tukemaan ja turvaamaan paitsi lasten, myös perheiden hyvinvointia tulevaisuuden Suomessa.

IMG_7016

Nyt on pidetty taukkoa harjoittelusta, levätty ja annettu kropalle aikaa palautua. Kesä ja syksy treenattiin ääriolosuhteissa ja olen kiitollinen että jaksoin uskoa elämään. Välillä on ollut vaikeita hetkiä ja happea en ole saanut. Koko vuosi ja viimeiset 5 vuotta ovat olleet piinaavaa aikaa, mutta soturi löytää voiman ja tahdon, jolla olen jatkanut matkaani olosuhteista huolimatta, joka päivä uskoen elämään. Jälkikäteen ajattelen, että oman lapsen menetys oli minulle lahja, se antoi voimavarat intohimolleni, unelmilleni ja pohjan uskolleni parempaan. Ironman on minulle suurempaa kuin kisaaminen ja näen sen tulevaisuudessa suurena osana elämääni, tästä olen kiitollinen.

Nyt etsin valmentajan ja yhteistyökumppanit mukaan rakentamaan seuraavaa Ironman unelmaani. Ironsoturi tarvitsee nyt ammattilaisia toteuttaakseen uuden päämääränsä lasten oikeuksien puolesta, se on minulle sydämen asia. Päällimmäisenä mielessäni on suuri kiitollisuus. on tullut aika kiittää kaikkia Ironman taipaleellani mukana olleita, tukeneita ja auttaneita. Olette olleet suuri voima ja tuki minun matkallani ja jatkossa yritän tehdä parhaani olla esimerkki urheilija ja taistelija muita ihmisiä auttaen. Sydämellinen kiitos kumppaneilleni.

IMG_6676

FullSizeRender-5

FullSizeRender-7

hyviätekoja.fi, selätin.fi, tori.fi, velo-oxygen.fi, urheiluhierontaa.fi, tilielina.fi, primebeauty.fi, myprotein.com, mass.fi, biancaneveofficial.com,, thelook.fi, finntriathlon.fi, triforfun.fi, Suomen uinti ja hengenpelastusliitto SUH.fi, Easy2safe.com, Gloss.fi,

Jos et ole vielä nähnyt Ironman Life Without Limits traileria tulevasta videosta niin klikkaa klikkä, se on tulossa pian.

”the reward is not only finishing, but believing the greatest with in to cross that line

Iroman terveisin,
IronMikael
Triathlete Sponsored By MyProtein!

Follow Me:
Facebook https://www.facebook.com/mikaeljamsanen
Twitter:https://twitter.com/Jamsanen
Instagram:http://instagram.com/ironmikael
https://vlogia.com/user/ironmikael
www.mikaeljamsanen.com