Mahtava fiilis, eilinen kisa meni itselläni paremmin kuin osasin odottaa. Jännitystä oli ilmassa kun ensimmäiseen starttiin valmistauduin. Vedin aamulla ammattiurheilusta oppineena normaalin aamuveryttelyn ja kevyen lenkin. Päälle tukeva ja hyvä aamupala ja matka kohti Vantaan kisapaikkaa oli valmis alkamaan. Siellä kaikki oli uutta, ilmoittautuminen ja aikataulut. Järjestelyt toimivat mahtavasti ja apua sai ihmisiltä, joten siitä kiitos kaikille mukana olleille vapaaehtoisille. Kilpailijoita oli paikalla paljon ja mielenkiintoista oli seurata meininkiä ja ensimmäisiä lähtöjä mm. miesten sprintti oli mukava fiilistellä.

Oma startti alkoi 13.45 ja kyseessä oli perusmatka 1,5 km uintia, 40km pyöräilyä ja 10km juoksua. Tavoitteeni oli päästä maaliin itsensä voittaneena, aikaa en miettinyt ollenkaan. Startti uintiin oli niin mielenkiintoista mitä YouTubessa olin katsonutkin. Meitä rohkeita itsensä voittajia miehiä oli noin 200 startissa, ajattelin että mitä tästä tulee kun jalkaa ja käsiä tulee kohta joka suunnasta. Lähtölaukaus ja intoa täynnä aloin kauhoa vetoja eteenpäin. Päästiin ensimmäiselle poijulle niin meininki oli aika hurjaa, päältä ja sivulta tuli kaveria. Parasta oli kuitenkin huomata että kaikki menevät eteenpäin ja jokaiselle kisaajalla oli intohimoa ja tahtoa vedessä, sitä tekemisen meininkiä. Kaikesta hurjasta menosta huolimatta ryhmästä sain voimaa, uskoa ja kipinää mennä eteenpäin joka auttoi jaksamaan.

Ensimmäinen kierros meni hyvin, oma paikka alkoi takasuoralla löytyä ja sai vähitellen rytmistä kiinni. Koitin säästellä voimia ja keskittyä omaan vetooni etten vetäisi itseäni liian innokkasti piippuun ekalla kierroksella. Toinen kierros lähti mukavasti ja tilaa uimisellekin löytyi paremmin. Sain uinti kokonaisuuden vedettyä vähän niin kuin olin ajatellutkin, rauhassa ja tasapainoisesti, oma uintiaika oli 29 min 30 sekuntia. Tämä oli hyvä, sillä takana on vasta reilut 2kk uintiharjoittelua ja siitä suuri kiitos uimavalmentaja Annelle, joka on saanut tästä ex-lätkäpelaajasta lyhyessä ajassa jonkun sortin uimarin. Uimatyylini on kuulema Aarnie, joka on ilmeisesti nopea oppimaan kun toistoja tulee vaan riittävän paljon ja harjoittelua, uskon siihen. Parasta on että olen oppinut lyhyessä ajassa nauttimaan uimisesta ja rakastamaan sen tuomaa tunnetta vedessä, se on jotain se!

Vaihto meni mukavasti ja otin rauhassa, hieman oli vaikeuksia saada märkäpurku reippaasti pois joten hetki meni siinä taistellessa, mutta vaihtoaika oli 3min 55 sekuntia, siitä innokkaana pyörän selkään, jonka etukäteen ajattelin olevan vahvuuteni tässä lajissa. Pientä vesisadetta ilmassa ja tie oli märkä ja liukas, joten varovaisuutta huudeltiin.

Alku lähti hyvin liikkeelle ja vähän haistelin tuntemuksia jaloissa ja ensimmäinen 5km menikin että pääsin vauhtiin jalkojen kanssa. Sitten alkoi kulkea ja tuntua hyvälle, koko pyöräilyn ajan tunsin että jaloissa on voimaa polkea hyvä aika. Uusi pyörä toimi mahtavasti ja oli nautintoa ajaa muiden joukossa, pyöräilystä tuli suuri ilo elämään. Kaiken innostuksen keskellä muistin kannustaa toisia kilpailijoita matkalla ja tsempata, JAKSAA JAKSAA, VOIMAA VOIMAA! Jotenkin muiden tsemppaaminen on itselleni tärkeää ja saan sanottua tärkeitä voimasanoja ääneen joka antaa psykologista vaikutusta omalle mielelle ja jaksamiselle. Puolessa välissä pyöräilyä alkoi aurinkokin paistamaan ja fiilis päivästä sen kuin nousi. Tunsin olevani vahva ja energinen mikä antoi virtaa painaa täysillä loppuun asti. Lopullinen pyörä aika rookie triatlonistille oli 1 h 7 minuuttia 43 sekuntia.

Toinen vaihto ja lenkkarit jalkaan, power bar geeliä suuhun ja tossua toisen eteen. Sydämellä ja tahdolla lähdettiin painamaan viimeistä etappia. Hieman jalat alussa tuntuivat olevan ihmeissään pyöräilystä, mutta muuten juoksu lähti kulkemaan mukavasti. Rauhallisen tasaisesti eteenpäin ja koetin keskittyä omaan menoon että voimat riittäisivät loppuun asti. Tänään oli se juhlapäivä ja tästä elämäni ensimmäisestä triathlon kisastani koitin nauttia ajatuksissani. Tämä oli samalla unelmani lähtölaukaus kovalle kesälle ja matkalleni johon mahtuu vielä 8 kisaa, joista kaksi on puolikasta ja lopullinen täysipitkä ultimate Ironman –kisa syyskuussa.

Ihmiset kannustivat mahtavasti matkan varrella ja aurinkokin paistoi, tätä oli upea meininki kisassa yhdessä muiden mahtavien kisailijoiden kanssa. Loppusuora ja fiilis oli kyllä huikean mahtava, tämä on se suuri tunne triathlonistin voimasta ja itsensä voittamisesta on parasta, joka mielestäni heijatuu elämään muutenkin vahvasti. Jokainen osallistuja oli eilen voittaja, se rohkea ja suuri itsensä voittaja, joten onnittelut kaikille ja kiitos kaikille tapahtumassa mukana olleille. Oma juoksuaikani oli 47 minuuttia 19 sekuntia ja lopullinen kokonaisaika 2h 28 minuuttia 25 sekuntia, tähän olen erittäin tyytyväinen. Minusta oli tullut triathlete, se urheilija, joka kuuluu nyt maailman mahtavimpaan porukkaan, tämä on kunnia ja mahtava tunne!

Vantaan kisassa ja TEAM Elämäntaidot kouluun matkassa mukana oli Martina Aitolehti ja Elina Tervo, molemmat voittivat itsensä ja olen heistä äärettömän ylpeä. Molemmilla on suuri sydän ja asenne 110% ja olen kiitollinen suuresti että ovat mukana tukemassa projektiani ja pistävät kroppaa peliin auttamisen puolesta. Yhdessä viedään nyt tärkeää sanomaa eteenpäin urheilun kautta kaikille ihmisille.

Mikael & Martina

Mikael & Elina

 

Tästä on hyvä jatkaa ja viikon päästä olenkin Finntriathlon -kisassa Vanajanlinnassa. Siellä vedetään nopea sprintti ja tämän kisan jälkeen lähden sinne innokkaana tekemään hyvää suoritusta ja kehittämään itseäni. Kiitos triathlon ihmiset, on hienoa olla osa tätä triathlete porukkaa ja tavata sydämellisiä ihmisiä lisää lajin parissa. Itselleni tulevat kesän kisat eivät tule olemaan vain kisoja vaan ne ovat paljon enemmän. Triathlon toimii tällä hetkellä suurena apuna omalle elämälleni. Saan kaikesta lisää rohkeutta, voimaa, innostusta ja uskoa mennä eteenpäin, jota omassa elämässäni nyt niin tarvitsen. Elämä voi kaatua, mutta uskoa ja tahtoani ei taiteta. 

Suuri unelmani on viedä kaikille Suomen nuorille tarkoitettua elämäntaidot kouluun yhteiskuntavastuuprojektia eteenpäin, jolla lisätään yläkouluissa henkisiä voimavaroja ja elämäntaitoja jokaiselle nuorelle. Minun tulevaisuuden Suomi on jossa nuoret uskovat itseensä, tulevaisuuteensa ja omiin kykyihinsä. Voisiko Suomen seuraava vientituote olla entistä parempi ja laadukkaampi koulujärjestelmä, joka tuottaa erinomaisten oppimistulosten lisäksi myös henkistä ja inhimillistä hyvinvointia nuorille?

Tavoitteeni on että seuraavan viiden vuoden aikana voimme auttaa 250 000 nuorta ja että kaikissa Suomen kouluissa opetettaisiin elämäntaitoja. Tämän yhteisen unelman toteuttamiseen tarvitaan paljon tukea ja apua, sillä nuorissa on meidän tulevaisuus. Tämä projekti alkaa nyt syksyllä 25 yläkoulussa eri puolilla Suomea. Voit tutustua projektiin tarkemmin omilla kotisivuillani tai järjestöni Lasten Oikeuksien Tuki ry:n kotisivuilla.

Olen suuresti kiitollinen kaikille yhteistyökumppaneille ja upeille ihmisille jotka tekevät matkani mahdolliseksi ja ovat mukana tukemassa Team #Elämäntaidotkouluun  -projektia eteenpäin kaikkien nuorten auttamiseksi Suomessa.

”Unelma on elämänvoima ja elämänilo tulee siitä kun tekee sitä työtä mitä rakastaa”

Seuraa matkaani facebookissa:
https://www.facebook.com/pages/Mikael-J%C3%A4ms%C3%A4nen-Dream-Big/198208563580848

Work through, drive forward, keep going with love <3 Kiitos, Hyviätekoja, Finntriathlon, Velo & Oxygen, Mass & My Protein, Triforfun ja SUH

Kerro kavereillesi...Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterEmail this to someone