Innokkaana lähdin haastamaan itseäni uuteen sprintti kisaan Vanajanlinnaan. Sprintistä tulikin hieman vaativampi kisapäivä yhdistettynä treenipäivään.

Aamulla oli aikainen lähtö, olin päättänyt edellisenä iltana että lähden pyörällä Vanajanlinnaan. Uusi pyörä ollut vasta reilun viikon eikä harjoituskilometrejä ole takana riittävästi. Ajattelin treenin palvelevan hyvin tulevia puolimatkoja Joroisilla ja Tahkolla, sekä tietysti Ironman –kisaa Mallorcalle.

Aamu ei sujunut ihan putkeen, illalla olin pakannut repun valmiiksi mutta herätys ei onnistunut. Nopeasti aamupala ja kahvit napaan ja menoksi, tiesin jo että olen myöhässä ja matka pitäisi polkea suunniteltua nopeammin. Matkaa ei auttanut se että niskassa oli painava reppu märkäpuvun, varusteiden, patukoiden ja lenkkareiden kanssa.

Matka taittui mukavasti ja ilma oli hyvä. Aurinko paistoi ja muutenkin oli fressi olotila matkassa. Hyvä vastatuuli teki matkasta aika raskasta ja mietin miten mahdan keretä kisaan joka alkaisi tasan klo. 12.00. Hyvinkään kohdalla katsoin kelloa ja ymmärsin että en tule ehtimään kisaan polkemalla. Vedin tiukasti vielä Riihimäelle asti ja siitä hyppäsin junaan. Loppujen lopuksi olin 11.13 Hämeenlinnan asemalla.

En ollut koskaan käynyt Vanajanlinnassa joten haaste oli löytää perille, kiire kun oli kova.  Hyppäsin pyörän selkään ja ihmisiltä huutelin oikeaa suuntaa samalla kun poljin. Junassa olin onneksi kännykästä katsonut kartasta reittiä ja nopeasti löysin päätien. Matkaa Vanajanlinnaan oli 10km ja poljin kyllä ihan täysillä, pelko oli että etten kerkeisi kisastarttiin mukaan. Käännös Vanajanlinnantielle ja katselin kelloa, 11.25 näytti olevan, hyvin ehdin mukaan, vielä viimienen puristus reisistä.

Perillä olin 11.35, nopeasti pyörä omalla paikalle ja ilmoittautuminen kisapaikalle. Siinä säädöt ja varusteet kuntoon ja juosten rantaan, märkäpuku päälle ja starttiin oli aikaa tasan 5 min. Pulahdus veteen ja moikkaukset kaikille, juhlapäivä ja se kisa alkaa nyt. Lämmittely jäi kokonaan, mutta takana oli jo 80km pyörää, sillä mennään ja no worries.

Lähtö tapahtui yhteislähdöllä missä naiset ja miehet starttasivat samaan aikaan, mukana oli n. 60 rohkeaa itsensä voittajaa paikalla. Nopeasti tarkistus mihin suuntaan lähdetään uimaan, matka oli 450m ja sitten jo pamahti. Into piukeena oli taas fiilis kauhoa eteenpäin ja alku menikin mukavasti ensimmäiselle poijulle. Sitten tuli vasta aallokko, joka tekikin hieman enemmän haastetta uintiosuudelle. Toinen poiju ja paluu rantaan, siinä vaiheessa rupesi jo hapottamaan aika kiitettävästi käsissä. Jaksoin loppuun asti painaa hyvin ja aikaan olin tyytyväinen kyllä, varmasti aamupäivän pyöräilyt ja kiire vaikuttivat menoon.

Juosten pyöräpaikalle ja vaihtokin sujui hieman paremmin kuin viikko sitten Vantaalla, nyt oli hieman kokemusta tästä menosta, vaikka parannettavaa riittää kyllä paljonkin. Vauhtia koneeseen ja polkemaan, reittikin oli suhteellisen lyhyt joka kierrettiin useampaan kertaan ja matkaa yhteensä 22,5km. Toiseen suuntaan poljettiin aika paljon vastatuuleen ja ylämäkeen, kun takaisin olikin mukavaa alamäkeä. Pyöräilyssä tuntui kyllä aamupäivän pyörä, ei ollut ihan paukkuja lähteä haastamaan muita mutta treeninä annoin mennä sen mitä jaloistani sain irti. Hyvää tsemppaamista taas muilta pitkin matkaa, se on kyllä triathlonissa parasta. Antaa virtaa kyllä mennä eteenpäin, pitkällä matkalla varmastikin tämä korostuu entistä tärkeämmäksi asiaksi. Pyörä meni hyvin, tyytyväinen kokonaisuuteen. Jaksoin loppuun asti puristaa jaloista kaikki mitä pystyin. Pääsin hyvällä mielellä toiseen vaihtoon.

Nopea vaihto ja lenkkarit jalkaan, edessä tiukka 5,2km. Maisemat ja ilma oli kyllä parasta. Juoksussa tsempattiin oikein kunnolla kaikkia ja mahtava fiilis. Puitteet ja ympäristö teki juoksusta ainutlaatuisen, missä jokainen askel antoi kyllä suuren ilon juosta kohti maalia. Kierros vedettiin 4 x ympäri ja loppusuoralla oli hyvä meininki. Taas kaikkensa antaneena juostiin maaliviivan ylitse, iloinen ja voittaja fiilis. Taas oli se tunne että päästiin elämässä eteenpäin. Maalissa oli mahtavasti juotavaa ja purtavaa kropalle. Siinä fiiliksiä vaihdettiin kisailijoiden kanssa ja nautittiin juhlapäivästä.

Järjestelyt olivat huipussaan ja paikka oli upea. Kisan jälkeen suunnattiin rantasaunaan yhdessä muiden kanssa vaihtamaan kisa tunnelmia, ihan parasta kyllä. On niin kiitollinen että saa ja voi olla osa tätä triathlon yhteisöä, joka antaa elämälle paljon. Tunnelma ja positiivisuus kaikessa on suuri elämänvoima. Jokainen tekee parhaansa, antaa kaikkensa ja voittaa itsensä. Tätä tunnetta kun jaetaan yhdessä, niin tuloksena on suuri elämänilo, joka antaa meille energiaa päivään ja elämään. Kiva oli vaihtaa kuulumisia Baba Lybekin ja Sari Multalan kanssa kisan jälkeen, TEAM ElinaJouhki oli hienosti edustettuna kisassa, tärkeä asia meille kaikille tukea projektin tavoitetta. Kukaan ei voi yksin tehdä kaikkea, mutta kun jokainen tekee jotain tulee myös kaikki tehdyksi. Kiitollinen olen että voin jakaa tietoa eteenpäin kaikille muillekin, yhdessä joukossa on voimaa

Kisan jälkeen oli vielä mahtava brunssi, joka kruunasi kyllä kaiken. Mikä päivä, aamun olet pyöräillyt yli 100km, sitten sauna ja brunssi päälle. Tässä on täydellisen juhlapäivän tunnetta ja oli mukava nauttia yhdessä olosta muiden kanssa. Löytyi uusia ystäviä jotka ovat matkalla ja tekemässä suurta unelmaa Espanjan Mallorcalla Ironman –kisaan, Suomi tiimiä kasaan syksyllä.

Ruokailun jälkeen oli vähän väsynyt fiilis, mietin jo matkaa takaisin. Pyöräily Helsinkiin tästä tuntui jo valmiiksi aika tuskaiselta, mutta ajattelin että aurinko paistaa niin lähdetään matkaan. Tein tavoitteen että Hyvinkäälle ainakin poljetaan veryttelynä se 60km ja siitä hypätään vaikka junaan. Näin teinkin, matka taittui yllättävän hyvin ja sain arvokkaita kilometrejä pyörän kanssa. Junassa oli kyllä loppuun ajettu mies, takana 160 km eri vaiheiden jälkeen takana. Pitkä matka reppuselässä, mutta jalat kyllä kiittävät.

Suuret kiitokset mahtavista järjestelyistä Antille ja Tiinalle, sekä heidän koko tiimille hienosta päivästä. Kiitokset Velo & Oxygen Mikalle, joka ahkerasti auttaa pyörien kanssa ennen starttia ja antaa arvokkaita vinkkejä tälle rookielle. Tästä on hyvä jatkaa, treeniä lisää ja juhannuksena sitä saa ja sitten vuorossa onkin Vierumäen Finntriathlon –kisa.

Innostunut on onnistunut!

Hyvää juhannusta kaikille, iloa ja rakkautta elämään.

Triathlete Mikael